Rakas päiväkirjani... Maja pitää saada

Fröbelin palikat laulaa, että maja pitää saada, maja täytyy rakentaa. Meillä kakrat lauloi pitkän aikaa, että oma huone pitää saada, huone täytyy rakentaa.

Ja kyllä tietysti niin. Tytär on kahdentoista ja kaipaa vähän jo yksityisyyttä. Eikä kaveritkaan ole voineet tulla yökylään, kun ovat Poikasen kanssa jakaneet huoneen.

Ajattelin ensin ihan seinän rakentamista tilanjakajaksi, mutta siinä vaiheessa isännöitsijä alkoi vaatia rakennuslupaa. (rakennusvirasto kuitenkin nauroi minulle hämmentyneenä kun kysyin asiasta). Täysin huoneen korkuista ja levyistä kirjahylly-vaatekaapi kompleksia ei isännöitsijäkään kuitenkaan voi väittää seinäksi. Eikä säilytystilaa kai koskaan ole liikaa.

Fröbelit jatkaa, että majassa pitää olla monta pientä ikkunaa, josta voi kurkkia. Oikea ikkuna meidän remontissa jäi Tyttären puolelle ja Poikasen puolesta meinasi tulla vähän pimeä.

Hyvillä valaisimilla ja uudella pikkuikkunalla huoneeseen kuitenkin saatiin ihan valoisat oltavat.

Vielä Fröbelit laulaa, että majassa pitää olla ovi jota avata ja sulkea. Se on Tyttären mielestä ehdottomasti ollut parasta.

Joskin epäilen Tyttären kuulleen biisin jotenkin väärin, sillä tuo esimurkku on tulkinnut sen yksinkertaiseen muotoon: ovi jota paiskoa.

Mutta nyt on kummallakin omat huoneet, omat ovet, omat tapetit ja omat matot.

Muut tavarat ovat olleet jo jaetussa lastenhuoneessakin.


Pienistä asioista onnellisuus lähtee, kuten siitä, että saa huutaa toiselle mee pois MUN huoneesta.

 Neliöitä kummallekin yhdesta jaetusta lastenhuoneesta jäi n. 7,5.

Rakas päiväkirjani... Miehet (Olen kerrankin sanaton)

Auto pitää huoltaa aina joidenkin kilometrien jälkeen. Juu. Nyt varsinkin kun katsastussetä sanoi, että jarrupalat pitää vaihtaa, niin samalla huoltavat koko auton.

Auton huollossa menee usein koko päivä ja huoltoliikkeet eivät ole auki viikonloppuisin. Juu. Mies ei pääse töihin autotta, joten huoltoaika on hankala sopia.

Koska ne jarrupalat nyt kuitenkin täytyy uusia, enkä itse sitä rupea tekemään, ehdotin (ihan itse ehdotin) että huomisella vapaalla vien Miehen töihin ja auton huoltoon. Miehen töihin vieminen tarkoittaa heräämistä klo 05.10. Vapaapäivänä! Mutta kun ne jarrupalat (vaikka joskus ehkä vähän lujaa ajankin, tiedän kyllä mitä siitä keskimmäisestä polkimesta pitäisi tapahtua). Mikä tahansa aika herätä ennen klo seitsemää on keskellä yötä ja siis täysin epäinhimillistä, mutta että herätä viideltä... pois alta risut ja männynkävyt... taidan tarvita pannullisen kahvia.

Perjantaina Mies kertoi minulle päivästään. Oli työkaverin kanssa sopinut loppuviikolle kimppakyydistä, kun kaveri vie auton huoltoon tuohon meidän lähelle. Olivat siinä puhuneet huolloista ja kaveri oli kysynyt Mieheltä olisiko tarvetta vastavuoroiseen kyytiin meidän auton huollon ajaksi.

Mitä Mies silloin vastaa kaverille? Vastasi, ettei tarvitse kyytiä, kun sovittiin jo minun kanssani, että herään keskellä yötä!

Olen sanaton.

Vain Mies voi olla niin huomaavainen ja kohtelias, ettei peru ensin tekemiään sopimuksia myöhemmin tulevien tieltä.