Rakas päiväkirjani... Syksy on

Syksy on ja kesä on pois, 

talvea ootellaan. 

Syksyisen tuulen 

soivan nyt kuulen, 

kuu loistaa taivaaltaan.

Syksy on, se aika nyt on

saapua vuorostaan.

Linnut on hiljaa, peltojen viljaa

kuu katsoo taivaaltaan.

- Engl. kansanlaulu, Suom. Sauvo Puhtila-

On. Syksy on.

Koulut alkoi. Poikanen meni ekaluokalle, tyär kolmoselle. Tytär on ylpeä isotyttö, kun saa kulkea pyörällä nyt kouluun. Poikanen pähkäilee tarvitsisko vai eikö tarvitsisi äitiä saattamaan vielä neljäntenäkin koulupäivänä. Mielelläni saattaisin, mutta kun toinen kerran osaa jo!

Soittotunnit on sovittu. Kerrankin kaikki sujui kuin unelma. Tunnit on samana päivänä, samaan aikaan. Luksusta se on sekin. Tytär ei kahteen kuukauteen tehnyt kertaakaan viululäksyjään, kun ei viitsinyt avata viulukoteloa ja nyt sen avattuaan ei meinannut laskea viulua käsistään, kun taas muisti kuinka kivaa soittaminen on. Hoksasi valssin rytmin ja oli siitä innoissaan. Poikanen sai kitaraan saman kivan opettajan, joka oli jo keväällä soitinvalmennuksessakin. Oma kitara poikaselle ostettiin jo kesällä, heti kun pääsykoetulokset tuli, ja nyt ei malta odottaa soittoläksyjä.

Kurjet huusivat. Ei niitä vielä monta ollut ja lensivät hassusti levällään eikä aurassa. Yksi yksinäinen tuli paljon muiden perässä ja huusi surkeasti. Kuulosti ihan siltä, kuin se olisi huutanut 'Odottakaa'.

Syksy on.