Rakas päiväkirjani... Voi vitsi osa 3

Minua sitten jaksaa naurattaa huonot vitsit. Ehkä siksi, että tajuan ne. Joku Fingerpori kun ei aukea minulle juuri koskaan:

Nainen: Voi tohtori, silmääni sattuu aina kun juon teetä.
Lääkäri: Käytättekö teessänne hunajaa tai sokeria?
Nainen: Käytän kyllä.
Lääkäri: Ottakaapa sitten lusikka pois kupista ennen kuin nautitte teen.

He-he-heh. Se vaan on niin hauska.


Poikanen hauskuuttaa:

Elämet olivat aloittelemasta kokousta. Kaikkien piti tulla paikalle sopimaan tärkeistä asioista. Kirhvit kuitenkin puuttuivat. Leijona toimi kokouksen puheenjohtajana.
Leijona: Odotellaan hetki vielä kirahveja ja aloitellaan kokousta.
Norsu: Ei kirahvit pääse kokoukseen.
Leijona: Miksi ei? Tämä on tärkeä kokous.
Norsu: Kirahvit on vielä siellä jääkaapissa johon ne laitettiin 25 vuotta sitten.

Haa-ha-ha-haa.
Ai miksikö kirahvit on jääkaapissa? Kurkkaa Voi vitsi, viimeinen kohta "Ja vielä yksi lapsuudesta".


Mies kertoi vitsin Poikaselle:

Matti ja Teppo tappeli, tuli Jouko ja Kosti.

Hi-hih.


Tytär ei ole vitsikkäällä tuulella:

Minä: Tytär, kertoisitko äitille vitsin.
Tytär: Sika söi sipsin.

Ha-hah, tätä se on meillä nykyään, ovien paiskomisen ja muun mököttämisen kera.


Vielä yksi lapsuudesta:

Pikku-Kalle ajoi kovaa vauhtia polkupyörällä ympäri taloa. Äiti katseli huolissaan:
1. kierros: "Mutsi kato, mä ajan ilman toista kättä."
2. kierros: "Mutsi kato, mä ajan ilman kumpaakin kättä."
3. kierros: "Muffi kafo, mä ajan ilman hamfaifa."

Hi-hi. Tää oli kyllä jo tosi vanha.

Voi vitsi!