Rakas päiväkirjani... Lappu

Meillä on tapana jättää toisillemme lappuja keittiön pöydälle. Varsinkin Poikaselle on turha laittaa asioista tekstaria, koska hän lukee ne vasta illalla nukkumaan mennessään. Lappu pöydällä tulee paremmin huomioiduksi. Ehkä.  Muutenkin tykkään enemmän lapuista, ne on henkilökohtaisempia.


Tiistaina poikanen oli käynyt koulun jälkeen kääntymässä kotona ennen kuin tulin töistä ja pöydällä oli lappu.


Kotiin tullessaan Poikanen oli huolissaan, että huomasinhan lapun, että hän oli minua ajatellen kirjoittanut siihen PS:n sijasta JK, niin kuin minäkin aina kirjoitan.

Tykkään lapuista entistä enemmän. Ne on paljon henkilökohtaasempia kuin tekstarit. Kuka kirjoittaisi tekstariin JK sen enempää kuin PS:kään. Jopa *pus* tuntuu lapussa rakkaammalta kuin tekstarissa.