Olipa tapahtumakas viikonloppu, vaikken mitään tehnytkään.
To-pe yönä Poikanen sai ensimmäisen kerran ainakaan pariin vuoteen akuutin laryngiitti kohtauksen. En muistanutkaan, kuinka pelottavaa se on ja vaikka olen aina ylpeillyt sillä, kuinka olen hyvä hoitaja, nyt meinasin pyörtyä.
Perjantaina kävin Poikasen kanssa meidän kammottavalla omalääkärillä. Poikasella oli pienenä korvatulehduskierre, ja omalääkäri kerran totesi minulle, että ei itkevän lapsen kanssa aina tarvitse tulla lääkäriin, lapsi voi joskus kaivata vain äidin syliä. Katsoi sen jälkeen pojan korvat ja totesi niiden tulehtuneen. Sen jälkeen olemme aina käyneet yksityisellä lääkärillä. Nyt siis kuitenkin menimme omalääkärille. Lääkäri kysyi, miltä yskä kuulosti. Kerroin, että kuivalta, kovalta ja että Poikanen ei saanut hengitettyä. Että viimeksi samanlainen todettiin akuutiksi laryngiitiksi ja Poikanen sai kortisonia. Lääkäri siihen: "Se on aina kurkunpääntulehdus, jos ääni on vähänkin käheä, ei niihin aina kortisonia anneta."
Pe-la yö meni hyvin. Lauantaina Mies oli migreenissä ja lasten pitkäaikaisten toiveiden pohjalta jätimme Miehen kotiin ja suuntasimme Mega-Hoploppiin. Mikäs siinä oli viettää lauantaita hyvän kirjan kanssa Hoplopin pehmeällä sohvalla, kun kakarat kirmasivat touhuissaan, eikä kukaan (mies, lapsi, tms) eikä mikään (pyykkikone, imuri, tms) vaatinut mitään. Neljä tuntia pyrähtivät kuin siivillä.
La-su yönä hengittelinkin sitten taas viileää yöilmaa ja join jäävettä Poikasen ja laryngiittinsä kanssa.
Su lapset saivat taas tahtonsa läpi, kun Faari ja Mies päättivät tuoda trampoliinin Faarilan isolta takapihalta meidän pienelle takapihalle. Siinä se nyt nököttää, pyykkitelineeni paikalla. Lapset sentään olivat onnessaan. Ja Faari ja Mies, kun saivat lapset iloiseksi. Tunnuslauseensa lie: Mitä lapsi tahtoo, sen lapsi saa. Faari tosin väittää, että minulle aikoinaan antoi periksi vielä enemmän. Ei voi pitää paikkaansa, koska en muista.
Tätä kirjoittaessani Poikanen tuli taas itkemään, halusi ulos hengittämään... saas nähdä minkälainen yö tulee. Huomenna saa Mies käydä näyttämässä Poikasen yksityisellä lääkärillä.
To-pe yönä Poikanen sai ensimmäisen kerran ainakaan pariin vuoteen akuutin laryngiitti kohtauksen. En muistanutkaan, kuinka pelottavaa se on ja vaikka olen aina ylpeillyt sillä, kuinka olen hyvä hoitaja, nyt meinasin pyörtyä.
Perjantaina kävin Poikasen kanssa meidän kammottavalla omalääkärillä. Poikasella oli pienenä korvatulehduskierre, ja omalääkäri kerran totesi minulle, että ei itkevän lapsen kanssa aina tarvitse tulla lääkäriin, lapsi voi joskus kaivata vain äidin syliä. Katsoi sen jälkeen pojan korvat ja totesi niiden tulehtuneen. Sen jälkeen olemme aina käyneet yksityisellä lääkärillä. Nyt siis kuitenkin menimme omalääkärille. Lääkäri kysyi, miltä yskä kuulosti. Kerroin, että kuivalta, kovalta ja että Poikanen ei saanut hengitettyä. Että viimeksi samanlainen todettiin akuutiksi laryngiitiksi ja Poikanen sai kortisonia. Lääkäri siihen: "Se on aina kurkunpääntulehdus, jos ääni on vähänkin käheä, ei niihin aina kortisonia anneta."
Pe-la yö meni hyvin. Lauantaina Mies oli migreenissä ja lasten pitkäaikaisten toiveiden pohjalta jätimme Miehen kotiin ja suuntasimme Mega-Hoploppiin. Mikäs siinä oli viettää lauantaita hyvän kirjan kanssa Hoplopin pehmeällä sohvalla, kun kakarat kirmasivat touhuissaan, eikä kukaan (mies, lapsi, tms) eikä mikään (pyykkikone, imuri, tms) vaatinut mitään. Neljä tuntia pyrähtivät kuin siivillä.
La-su yönä hengittelinkin sitten taas viileää yöilmaa ja join jäävettä Poikasen ja laryngiittinsä kanssa.
Su lapset saivat taas tahtonsa läpi, kun Faari ja Mies päättivät tuoda trampoliinin Faarilan isolta takapihalta meidän pienelle takapihalle. Siinä se nyt nököttää, pyykkitelineeni paikalla. Lapset sentään olivat onnessaan. Ja Faari ja Mies, kun saivat lapset iloiseksi. Tunnuslauseensa lie: Mitä lapsi tahtoo, sen lapsi saa. Faari tosin väittää, että minulle aikoinaan antoi periksi vielä enemmän. Ei voi pitää paikkaansa, koska en muista.
Tätä kirjoittaessani Poikanen tuli taas itkemään, halusi ulos hengittämään... saas nähdä minkälainen yö tulee. Huomenna saa Mies käydä näyttämässä Poikasen yksityisellä lääkärillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kommentistasi. Kiitos.