keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Rakas päiväkirjani... Voi palellus

"Sataa, sataa ropisee,
pili-pili-pom, pili-pili-pom.
Nallen varpaat palelee,
pili-pili-pom-pom-pom.
Nallen varpaat palelee,
pili-pili-pom.

Sataa, sataa ropisee,
pili-pili-pom, pili-pili-pom.
Koko pieni Nalle Puh
on niin märkä, huh-huh-huh.
Koko pieni Nalle Puh
on niin märkä. Huh."

pikkutyttönä lauloin ja hain ihanan punaisen huppupyyhkeeni nallelle, että se voi kuivata varpaansa, eikä enää palele.
Nyt palelen itse. Varpaat villasukissakin. Kuka toisi punaisen huppupyyhkeeni?

Nenä minulla on kylmä aina. Kesälläkin. Joskus niin kylmä, että sitä alkaa särkemään.  Mutta koirankin nenä on kylmä silloin, kun se on terve. Lien ollut edellisessä elämässäni koira ja jäljelle on jääneet nenän ominaisuudet.

Sohvan nurkasta villapeiton ja fleecepeiton alta katson ulos, josta pimeä kylmyys ja kosteus hyökyvät kimppuuni. Voi palellus.

J.K. Pimeydestä tuli mieleeni, että jos pelkää vampyyreitä vielä enemmän kuin hämähäkkejä, niin voiko mennä lastensa kanssa katsomaan elokuviin tulossa olevan Hotelli Transylvanian?

2 kommenttia:

  1. Huppupyyhe: check.

    Ps. Pimeä + villavaatteet = <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain ihanan punaisen huppupyyhkeeni lauantaina. Heti tänä aamuna ei ollut ollenkaan niin kylmä.

      Poista

Ilahdun kommentistasi. Kiitos.