Viikon aikana olen syönyt ihan hirveästi verrattuna aikaan ennen dieettiä. On kaalikeittodieettejä sun muita ruokarajoitusdieettejä missä joutuu näkemään nälkää, mutta tässä ei. Eilen jouduin oikein miettimään millä ehdin syödä kaiken mitä täytyy ja iltapala lähempänä yhtätoista oli ihan tuskaa, kun olisin halunnut mennä nukkumaan jo kymmeneltä :-D
Syön kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Ateriaan kuuluu tietysti proteiinin lähde, joka on lihaa, kalaa tai mikä parasta, juustoa! Mies on aina valittanut, kun laitan leivän päälle liikaa juustoa, mutta nyt hän ei voi valittaa, kun Jutta käskee :-D Leipä tosin ei ole sallittua, mutta ei se haittaa, kuha on juusto.Ruokaa syödään niin paljon, että painoni on noussut ja se ei ole kiva, kun viimein ennen diettiä huomasin sen laskeneen. Nyt ollaan taas siinä mistä viime maaliskuussa aloitin. Dieetin ohjeissa kyllä painon noususta varoitetaan, mutta ei se mielialaa paranna. Senttejä on lähtenyt 2-4 kaikilta mittauspaikoilta ja tästähän on puhuttu aikaisemminkin, että mittanauha on tärkemämpi mittari kuin vaaka, mutta aina vaan se paino kummittelee tuotta takaraivossa.
Treenannutkin olen ja se vasta oli kamalaa. Mies teki vieressä tavallisia punnerruksia ja kakratkin polvipunnerruksia, itse kokeilin pari hassua polvipunnerrusta ja kun ei niistä tullut yhtään mitään, jouduin siirtymään seinäpunnerruksiin. Niidenkin jälkeen oli kädet ihan hajalla. Tuntui kuin ois tehnyt jotain. Lankussa pitäisi nostaa jalkoja vuoron perään lattiasta ylös, mutta minä yritän ylipäänsä päästä lankkuun. Voiko ihmisellä olla näin surkean huono kunto.
J.K. Kuhasta ja juustosta tuli meillä meemikisa. Jutussa oleva on tyttären näkemys ja tässä Poikasen nokitus:
Aika likka! Hyvä, että noita mittauspistetä on käytössä...
VastaaPoistaJuu, mittauspisteet on hyviä ja nyt niistä tuli hyvä mieli. Kun vaan malta olla mittaamatta enempää kuin kerran viikossa, etten pety, kun päivässä ei olekaan tapahtunut mitään :-)
Poista