"Miksi kelloja pitää kääntää."
Se on kai kysymys, jonka jokainen lapsi aikanaan kysyy ja niin meilläkin taas tänä aamuna. Kerroin lapsille kansantaloudellisesta säästöstä, joka aiheutuu, kun kesällä kelloja kääntämällä tehdään illoista valoisampia ja syksyllä taas palataan normaaliaikaan, jotta aamut ovat valoisampia.
Meninpä siinä sitten kertomaan, että koko Eurooppa kääntää nykyään kelloja samalla tavoin, mutta Venäjä lakkasi vuosi sitten kääntämästä. Seurasi keskustelu:
Poikanen: "Miksi Suomikin ei vaan päätä, että lopettaa kellojen kääntämisen?"
Minä: "Koska Suomi on liian pieni yksin elämään eri ajassa kuin muut."
Poikanen: "Kuinka paljon isompi Venäjä on?"
Minä: "No, Venäjä on melkein saman kokokoinen, kuin koko Eurooppa yhteensä."
Poikanen: "Kuinka monta valtiota Euroopassa on?"
Minä: "No, Euroopan Unionissakin on 28 valtiota ja sitten on paljon sellaisia jotka ei kuulu EU:hun."
Poikanen: "Montako niitä on yhteensä?"
Minä: "En tiedä. Niitä on tullut Itä-Eurooppaan niin paljon lisää, kun ne on itsenäistynyt Neuvostoliiton hajottua ja kun Jugoslaviakin hajosi."
Poikanen: "Kato Googlesta."
Minä: *kaivaa tietokoneen* "Niitä on laskutavasta riippuen n. 50"
Poikanen: "Miksi niitä voi laskea eritavalla?"
Minä. "Koska niitä voi laskea vaikka kultuurihistoriallisesti, historiallisesti tai maantieteellisesti."
Poikanen: "Miksei niitä vaan päätetä, että niitä on jonkun verran."
Minä: "Koska se tieto riittää, että niitä on n. 50."
Meni hetki aikaa:
Tytär: "Mennäänkö me äänestään."
Minä: "Ei mennä. Mehän käytiin jo äänestämässä ennakkoon."
Tytär: "Miksi me äänestettiin ennakkoon, eikä mennä tänään?"
Minä: "Koska se on niin kätsää, kun voi äänestää kauppareissulla."
Tytär: "Eiks ennen voinut?"
Minä: "Siis ihan ennen ennen ei voinut ja ihan ennen ennen ennen ei saanut naisetkaan äänestää ollenkaan."
Tytär: "Saaks nykyään?"
Minä: "?? Joo, saa. Mäkin saan."
Tytär: "Miks nyt saa?"
Minä: "Koska Suomessa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja salainen ja suhteellinen vaalitapa."
Tytär: "Mitä se tarkottaa?"
Minä: *kaivaa tietokoneen ja kattoo googlesta tyhjentävän vastauksen vaaleista ja naisten äänioikeudesta.*
Merkintöjä minusta, lapsistani, miehestäni ja ystävistäni eli So-called life of mine.
Fidzi, että mulla on fiksuja lapsenlapsia. Ja fidzin hienoa, että mun lapsenlapseni osaa yllyttää mun lastani googlettamaan. Ja MINÄ en kuitenkaan sanonut että kvg. Eikä onneksi nekään :)
VastaaPoistaOnko tämä sitten sitä, että olen ns. väliinputoaja? Minä kysyin ja mun äitini sanoi mulle: Katso tietosanakirjasta. Mun lapsi kysyy ja sanoo mulle: Katso googlesta.
PoistaKohta voit sanoa niille, että "kato ite!"
VastaaPoistaKokeilin jo, mutta Tytär vastasi: Ei mulla oo lupaa mennä tänään koneelle. Tasapainoille tässä sitten, oppimisen ja liiallisen tietokoneen käytön välillä. Täytynee hankkia tietokirja-sarja.
PoistaMun äitini tiesi aina kaiken. En tiedä, katsoiko sitten salaa jostain kristallipallosta. Vain tähtitieteestä se sanoi, että en tiedä, sun on täytyy katsoa tieto(sana)kirjasta.
VastaaPoistaTosin, mä edelleen väitän, että se kerran kertoi mulle kuun kraatereiden olevan mannerten heijastumisia. Kun ihmettelin sitten joskus myöhemmin ääneen, etten kyllä löydä oikeita muotoja, niin se katto mua kuin hullua. Tais kertoa sen huvikseen (sanan huvi-merkityksessä)! Mutta: kuu taitaa kuulua tähtitieteeseen, niin annan anteeksi.
Mutta se tietää tähtitieteestäkin, se on huijannut sua. Oltiin lasten kanssa kävelemässä päiväkotiin, kun taivaalla oli kirkas pallo. Se oli niin kirkas ja iso kuin katulamppu, mutta kaukana. Lapset kysyi, mikä se on, arvelin että planeetta. Soitin äitille, se tiesi ja kertoi sen olleen Venus. (Se (Venus) oli tosi upeen näkönen.)
Poista