Aamu heräsi vilpoisena, vain +10astetta. Mutta kun saa istua valmiiseen aamiaispöytään, ei lämpötilallakaan ole mitään väliä. Kakratkin ihastelivat aamiaisen valinnan runsautta ja Mies siinä totesi heille, että kyllä hotelliaamiaisiinkin voisi kyllästyä. En ymmärrä mitä se tarkoitti. En ikinä voisi kyllästyä hotelliaamiaisiin. Siitä päästiinkin sitten keskustelemaan eri aamiaistyypeistä ja kakrat (joita kouluaamuina saa uhkailla ja kiristää syömään aamiaista) kauhistelivat mannermaisen aamiaisen pienuutta.
Ekceröhön päästessämme huomasimme, että sesonkiaika ei ole vielä alkanut. Kyllä nähtävyydet sentään jo ovat auki noin yleisesti, mutta päiväkohtaisesti ne aukeavat vasta yhdeltätoista ja me tähtäsimme jo kymmeneen. Niin että tiedoksesi, sesonki Ahvenanmaalla on 15.6.-31.7, kohteet ovat kuitenkin avoinna vaihtelevasti koko kesäkauden 1.5.-31.8.
Eckerö on ollut vuosisatojen ajan tärkeä paikka postinkulun kannalta ja Posti- ja tullitalo on itsensä Engelin suunnittelema. Eckeröstä on saanut aina erityisen leiman postikortteihin ja siksi halusimme postittaa kortit siellä. Kun siis ensin kulutimme tunnin, kymmenestä yhteentoista angrybirdejä ja icecreamjumppeja pelaten (onneksi elämme älypuhelimien aikaa) avasi vanha postikonttori viimein ovensa, mutta hupsheijaa, eihän se enää ollutkaan postokonttori, vaan pieni suklaapuoti. Pienessä suklaapuodissa oli vielä keltainen postilaatikko, johon kortit voi tipauttaa, ja sieltä ne kuljetetaan Maarianhaminaan leimattavaksi, mutta koska kortit on pudotettu Eckerössä postin kuljetettavaksi, leimataan kortteihin Maarianhaminassa Eckerön perinteinen leima. Konstigt, tycker jag. No, olihan siellä sentään sitä suklaata. Nams.
Loppupäivän omistimme Tyttären kanssa shoppailulle, Mies ja Poikanen raahustivat perässämme. Oli siellä sentään Toys 'r' us kauppaa vastaava Lek planeten, jossa Poikanen sai ajan kulumaan mukavasti. Hassua oli, kuinka esimerkiksi H&M.llä oli aivan erilainen valikoima kuin manner-Suomessa. Kauppaketjuja ei muutenkaan ollut paljon. Ruokakaupat olivat melkein järjestäen K-ketjun kauppoja, yksi S-market löytyi ja toinen olisi avattu sunnuntaina. H&M, kaksi KappaHllia ja Hesburger löytyivät myös, mutta muuten kaupat ja ravintolat olivat kaikki ketjujen ulkopuolella. Se tuntui hyvälle. Tuntui, että shoppaillessa oikeasti edistin paikallista turismia, enkä kauppaketjujen toimintaa.
 |
| Jan Karlsgården |
Jos kuvasta saa selvää, siinä on rautalangalla kirjoitettu (hihi... jouduttu vääntämään jollekin oikein rautalangasta... hihi) Jan Karlsgårdenin nimikyltti. Tuolla samalla tekniikalla Ele & Kele tekee myös nimikoruja hopealangasta. Hauskana ajankuvana huomasin, että kun äiti 80-luvulla toi minulle nimikorun, oli sen nauha silkkinauhaa. Koru on hävinnyt ajan kuluessa ja kun itse 90-luvulla hain nimikorun kadonneen tilalle, siinä nauhana oli nahkanauha. Nyt hain kaupasta korut Tyttärelle ja Poikaselle ja myös ketju oli nyt hopeaa.
Hälsingar från Eckerö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kommentistasi. Kiitos.