Rakas päiväkirjani... Juoksuharjoittelua

Juu, otsikosta huolimatta minä en ole erehtynyt harjoittelemaan juoksua, Tytär on. Myös rullaluistimet oli "Ihan pakko saada!" ja nyt Tytär on niillä luikannut tasan kerran ja Poikanen kaksi. Luistimet tuli kotiin kuukausi sitten.

Mutta juoksemisesta Tytär tuntuu tykkäävän. Yritin netin syövereistä löytää tietoa, kuinka paljon 11-vuotiaan olisi hyvä korkeintaan juosta ja kuinka lujaa. Kaikkialla oli vastaus: lapsen ei ole hyvä harrastaa yksipuolista juoksua, vaan liittyä vaikka yleisurheiluseuraan tai harrastaa pallopelejä.

Pohdin siinä, että yksinkös sen lapsen sitten pitää niitä pallopelejä harrastaa, jos kavereilla ei ole joukkuepeleihin kiinnostusta. Tai pitääkö musikaalisen lapsen lopettaa soittotunnit ja kuoro, että aikaa jää yleisurheilulle. Tuonikäisillä kun kaikki lajit, niin musiikin kuin urheilunkin puolella, tarkoittaa, että normaalien treenien lisäksi viikonloppuisin ja arki-iltoinakin on pelejä/kisoja/esiintymisiä. Ei aika riitä kaikkeen, paitsi jos sitten lopettaakin ystävyyssuhteet. Juosta voi kuitenkin aina silloin kun siltä tuntuu ja kun aika on sopiva.

Mies on harrastanut juoksemista ehkä aina, lukuunottamatta muutamia vuosia aina silloin tällöin, kun pää tai kroppa on sanonut juoksemiselle ei. Miehen esimerkistä Tytärkin kai juoksemisesta innostui, kun Mies on nyt aktiivisesti treenannut puolimaratonille.

Miehen kautta keksinkin sitten lähettää Juoksija-lehden asiantuntijoille kysymyksen lapsen juoksuharjoittelusta. Koska en itse netistä mistään vinkkejä löytänyt, jaan nuo vinkit nyt tässä. Ehkäpä näistä juoksija Petri Saavalaisen vinkeistä on apua jollekin toisellekin etsijälle.

Lapsen (11v) juoksuharjoittelu:

• On tärkeää, että opitaan juoksemaan tarpeeksi hiljaa eli kevyen lenkin ei pidä olla kuormittava ja hirveän rasittava
• Lenkki kannattaa juosta metsässä, poluilla tai vaikka pururadoilla. Mielekkäässä ja monipuolisessa maastossa. Asvaltilla juoksua kannattaa välttää.
• 11-vuotias saattaa kestää ja halutakin juosta paljon ja kovaa, mutta hieman kannattaa aina pitää malttia mukana:
• Pitkä lenkki  n. 30 min/max. n. 5 km
• Kerran viikossa voisi juosta esimerkiksi 60 metrin pyrähdyksiä, tai 10-12s kovaa, tai tolpanvälejä jne. 10-12 kertaa ja välissä syke alas
• Lapsi tykkää yleensä kirmailla kovaa, mutta pitkiä 1min-3min pätkiä kannattaa välttää 
• Hyvä treeni esim. paljain jaloin urheilukentän nurmella: kulmasta lähtö ja poikkikentän niin, että alkuun rento kiihdytys, keskellä kovaa ja loppu rennosti rullaten. Päädyt hiljaa hölkkää tai kävelyä, pieni palautus paikoillaan ja taas toisesta kulmasta samalla tavoin.
• Joskus pitempi vaellus vaihtevassa maastossa, välillä pysähdellen ja mehua tms. nauttien

n. 3 treeniä / vk ja paljon kaikkea muuta höntsäämistä ja pelejä ulkona.

Lyhyesti:  kevyttä hölkkää mukavassa maastossa, ei liian kovaa ja silloin tällöin pyrähdystreeni

Tästä kaikesta keräsin, että jos Tytär kävisi kaksi kertaa viikossa juoksemassa (kerran lenkki ja kerran pyrähdyksiä) ja kerran viikossa rullaluistelemassa tai pyöräilemässä (talvella hiihtämässä), niin voisipa olla, että siitä kasvaisi urheilunkin suhteen tasapainoinen nuori, vaikka musiikki jatkaisikin pääharrastuksena. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka Tyttärestä vielä tulisi maratoonari, niin kuin isänsäkin on. 

Jos minä olisin Tytär ja saisin valita, niin soittaisin vain viuluani niinkuin Hepokatti Heikki. Onneksi on tainnut Tyttärestä polvi parantua <3