Rakas päiväkirjani... Onko aikaa?

Luin juuri loppuun kirjan, joka kertoo siitä kun ei ole aikaa. Ja perheestä. Ja lahjasta. Ja miehestä, joka viime tingassa oppii jakamaan aikaansa. Kirja oli Cecelia Ahernin Lahja:
 "Kun aikaa on tarpeeksi, meillä on lämmin olo; kun aikamme on kulunut loppuun, meille tulee kylmä. Aika on arvokkaampaa kuin kulta, arvokkaampaa kuin timantit, arvokkaampaa kuin öljy tai mitkään kallisarvoiset aarteet. Jos meillä on puutetta jostakin, niin ajasta, jos jokin aiheuttaa sodan sydämessämme, niin aika, ja niinpä meidän on käytettävä se viisaasti. Aikaa ei voi kääriä lahjapakettiin, jonka ympärille solmitaan nauha ja joka jätetään kuusen alle odottamaan jouluaamua. Aikaa ei voi antaa, mutta sitä voi jakaa."

Torstaina oli iltavuoro ja viimeinen asiakaskohtaaminen venyi yli työajan. Ei paljon, mutta sen verran, että poikanen oli juuri nukahtanut, ennen kuin tulin kotiin. En saanut hyvänyön suukkoa.

Perjantaiaamuna paimennan lapset vaatteisiin, aamiaiselle ja kouluun ja päiväkotiin, hoidan juoksevia asioita ja iltavuoroilen työmaalla. Illalla ehdin kuin ehdinkin kotiin hyvänyön suukolle.

Lauantaina istun taas toimistolla. Ulkona on ihana kevät ja perhe käy pyöräillen jäätelöllä ja syövät lauantaikarkit. Illalla on hetki aikaa minullakin kysyä, miten lasten viikko on mennyt. Sunnuntaina kiukuttelen väsymystäni, ei ole kuin yksi vapaa.

Maanantaina ja tiistaina tytär lähtee aamulla kouluun. Pidän huolen, että laittaa suuhunsa edes jotain. Poikanen saa hetken pidempään venytellä ennen eskariin lähtöä. On iltavuorot taas. Toivon että ehdin illalla ajoissa kotiin sanomaan hyvää yötä, mutta tiedän etten ehdi, on se myöhempi iltavuoro.

Keskiviikkona kiikutan poikasen pikaisesti päiväkotiin, kiirehtiäkseni aamuvuoroon. Tytärtä en ehdi nähdä sitäkään vähää, murot laitan lautselle valmiiksi, että söisi edes jotakin. Vaikka mistä tiedän syökö, vai kippaako ne takaisin pussiin.

Siinä se viikko vierähtikin. Huomaamatta.

Haluan huomata. Haluan olla osana lasteni päivää. Päiväkodintädit saavat 8h päivässä poikasen aikaa, opettaja 6h tyttären aikaa ja minulle sitä liikenee puolituntia aamulla ja ehkä toinen illalla.