Rakas päiväkirjani... Riipunko

Fecebook verrattavissa uhkapeliriippuvuuteen, otsikoi TopKasinot 8.3.2011. Seuraan tiettyjä tv-sarjoja yhtä säännöllisesti ja orjallisesti kuin Facebookkiakin. Voisiko otsikko siis ollakin: Täydelliset naiset (Desperate housewives) verrattavissa uhkapeliriippuvuuteen.

Pelko pitää ihmiset Facebookissa, puolestaan otsikoi Ilta Sanomat 11.3.2011. Kun olen unohtanut puhelimen kotiin, olen hermostunut koko päivän. Olen varma, että juuri silloin tulee jokin tärkeä puhelu vaikken mitään puhelua edes odota ja kotiin tullessa kukaan ei todellisuudessa ole tavoitellut. Voisiko otsikko siis ollakin: Pelko pitää ihmiset kännyköissä.

Ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä Aamulehti otsikoi 30.3.2011 Facebook tekee käyttäjistä onnettomia. Poikanen aloittaa syksyllä koulun. Se alkaa olemaan aika konkreettista, kun viimeviikolla oli ensimmäinen vanhempainilta ja maanantaina oli kouluun tutustuminen. En haluaisi päästää poikasta pois siipieni suojasta. Voisiko otsikko siis ollakin: Koulu tekee käyttäjien vanhemmista onnettomia.

Facebook kysyy: "Mitä mietit?" Kerronko? No tietysti kerron, kun toinen kysyy. Päiväkirjamerkinnän Aakkoseni jälkeen äitinikin väitti minua lörpötteleväksi lapsekseen. Ja entäpä, jos olen nettipimennossa ja joku onkin juuri päivittänyt tai linkittänyt jotakin oikein kiinnostavaa. Ei se käy päinsä, Facebook on chekattava säännöllisesti, koska tietysti haluan tietää missä mennään, vaikkei missään edes mentäisikään.

Mutta toisaalta, pakko minun on saada kahviakin. Aamukahvi, pari päiväkahvia, iltakahvi ja niiden välissä aina jokunen kuppi. Muuten alkaa kädet täristä ja hermostuttaa, eikä mistään tule mitään. Päätäkin särkee. Facebookpimento ei kuitenkaan ala edes särkemään päätä.

Ja toisaalta, en myöskään osaa nukkua yksin. Jos mies on yön pois kotoa, pitää lasten tulla viereeni nukkumaan. Yksin nukuessa pyörin ja valvon ja aamulla olo on kuin krapulassa: väsynyt, vihainen ja kipeä. Facebookpimento ei aiheuta krapulaakaan.

Riipunko? Ja jos riipun, niin missä? Antakaa joku avain, että saan riippulukot auki.

Jk. Hoidin äsken myös mielestäni tärkeää asiaa, ja vastasin soittopyyntöön. Sain vastauksen: "Tajuutsä, etsä soitit kesken Suomi-Norja lätkämatsin." Hän ei varmastikaan ollut ainoa suomalainen riippuvainen mies. Ja Facebookille en ole koskaan loukkaantunut, suomalaiselle miehelle olen ennenkin.