Rakas päiväkirjani... Yllättävää osaamista

Sisko suositteli minulle ja lapsille moneen kertaan muutama vuosi sitten elokuvaa Arthur ja Minimoit. Suhtauduin elokuvaan, tyylilleni uskollisena, kovin epäilevästi. Katsoimme elokuvan kuitenkin pitkän ajan kuluttua ja sen jälkeen oli pakko löytää myös trilogian kakkososa, Arthur ja Maltazar, ja jäimme vielä kovasti odottamaan elokuvateattereihin päätösosaa, Arthur ja Kaksi maailmaa.

Olin arkivapaalla ja pyysin tytärtä tulemaan suoraan koulusta kotiin. Tytär tätä ihmetteli, mutta tyytyi vastaukseen, kun sanoin iltapäivällä olevan yllätyksen. Tytär alkoi syödä aamiaista ja samalla lukea lehteä. Hetken lehteä selattuaan, toteaa minulle tietävänsä, mikä iltapäivän yllätykseni on: Arthur ja Kaksi maailmaa oli leffaensi-illassa. Ole siinä sitten iloinen tarkkaavaisesta ja sanomalehteä lukevasta tyttärestä, kun yllätyksetkin paljastuvat. Edellisellä kerralla onnistuin yllätyksessäni paremmin. Olimme menossa teatteriin katsomaan Kolmea iloista rosvoa ja olin seinäkalenteriin niin selkeällä käsialallani kirjoittanut "iloiset rosvot". Matkalla, kun kohde selvisi, tytär purskahtaa auton takapenkillä nauruun, että hän jo ihmettelikin, miksi kalenterissa lukee "lihavat rasvat".

Huolestuin aikanaan poikasen kolmevuotisneuvolassa, kun ei siellä osannut tehdä kahdeksan palan nuppipalapeliä, jossa oli eläinten kuvia. Pyöritteli vain palasia ja katseli minuun. Neuvolan täti rauhoittelee, että ei kannata huolestua, vaan harjoitellaan kotona ja katsotaan parin kuukauden kuluttua uudelleen. Meni muutama päivä ja juhlimme virallisesti poikasen syntymäpäivää. Hän sai lahjaksi 20 palan "oikean palapelin" ja nähtyään Salama McQueenin kuvan, lempparielokuvasta Autot, palapelin kannessa, menivät palat paikoilleen kuin itsestään. En ollut enää huolissani. Se oli selvästi kiinni aiheesta.

Nyt olimme poikasen kanssa syksyllä harjoitelleet kellon tuntemista, aina kun odottelimme tytärtä soittotunnilta. Ei tahtonut kellosta tulla mitään, eikä poikasta oikein kiinnostanutkaan. Tasat ja puolet meni suurinpiirtein, kun ei välittänyt mistä tunnista on kyse. Kunnes tuli 7-vuotissynttärit ja kummi osti Salama McQueen rannekellon lahjaksi. Nyt poikanen osaa kellon aika hyvin, hetken mietinnän jälkeen viiden minuutin tarkkuudella ja tuntikin menee yleensä oikein. Se oli selvästi kiinni aiheesta.

 Autot 2 on kesäkuussa leffassa jenkkilässä, en ole vielä uskaltanut kertoa poikaselle, kun elokuvan Suomeen tuleminen tietysti kestää. Ai niin, ja Arthur -trilogia on loistava. K-7 ihan syystä ja varsinkin viimeisessä osassa oli ehkä tarpeetontakin ammuskelua ja loppu vähän pliisu. Mutta ehdottomasti suosittelen isommille ja keskikokoisille lapsille ja aikuisillekin. Tykkäsin.