Rakas päiväkirjani... Vanha keino on parempi kuin pussillinen uusia

Niin se vain on, rakas päiväkirjani. Äiti tietää aina kaiken ja vanha keino on parempi kuin pussillinen uusia.

Olin viikolla kipeänä. Oikein kunnolla kipeänä pitkästä aikaa. Mutta en ehtinyt lääkäriin, kun yhtenä päivänä oli palaveri, toisena piti auttaa työkaveria jossakin tärkeässä jutussa, kolmantena oli muutenkin yli puolet kollegoista jo pääsiäisen vietossa ja sitten alkoivatkin jo vapaat. Vapaallahan olisi tietysti voinut sitten parannella itseään, vaan kun piti viettää Tyttären kymppisiä, eli siivota, leipoa ja ottaa vieraita vastaan.

Onneksi äiti aina tietää kaiken ja vanha keino on parempi kuin pussillinen uusia. Yhtenä yönä siis, kun olo tuntui oikein kurjalta ja tuntui ettei edes henki kulkenut, tuli äiti uniin ja kertoi, että höyryhengitys putki onkin minulla yläkaapissa jemmassa, eikä lapsuudenkodissa. Kun menin hakemaan carmolis-tippoja höyryhengitykseen, oli lääkekaapissa odottamassa myös auringonhattu-uute. C-vitamiinia ja Finrexiniä vielä coctailiin mukaan, niin selvisin hengissä siitäkin yöstä. Ja Tyttären kymppisistä.

Äitin rohdot. Näillä lapsenakin pelattiin ja niin ne auttoivat nytkin.

Rakas päiväkirjani... Hyvää pääsiäistä

Pääsiäispupu oli perinteisesti yöllä vienyt munia Tyttären ja Poikasen pääsiäiskoreihin:

Tytär ja Poikanen olivat kuitenkin isoäidin kanssa sopineet, että pääsiäisenä saa syödä karkkia, niin kuin joulunakin sai ja sitten karkkilakko taas jatkuu. Onneksi Pääsiäispupukin oli kuullut asiasta ja keittiössä oli korjaus:

Hyvää pääsiäistä!

Rakas päiväkirjani... Aprillia

En ole koskaan välittänyt aprillipiloista. No lehtien aprilli-uutiset ovat usein hauskoja, mutta on niidenkin joukossa  tylsiä. Poikanen ja Tytär kuitenkin tänä vuonna onnistuivat aprillaamaan Miehen. Olivat aloittaneet valmistelutkin jo eilen.

Mies nousi eilen aamulla laittamaan aamiaista ja keittämään kahvia. Tytär ja Poikanen olivat kärppänä vaatteissa ja valmiina hakemaan lehden postilaatikosta. Mies tätä avuliaisuutta ihmetteli, mutta oli iloinen harvinaisesta ystävällisyydestä.

Tänä aamuna mies oli taas kahvia keittämässä, kun Poikanen ja Tytär kipsasivat paikalle ja ilmoittivat hakevansa jälleen lehden. Mies ei enää osannut edes ihmetellä, nauttipa vain, kun ei joutunut menemään pakkaseen. Alkoi sitten kahvinsa kanssa lukemaan lehteä. Katsoi säätiedotukset: Tänään sunnuntaina sataa räntää. Ei ihmetellyt, tulihan eilenkin lunta. Mitä sitten että juuri nyt paistaa aurinko. Luki pääkirjoituksen: Sitä samaa kaupungin keskustan pysäköintiongelmista. Aina vaan sitä. Luki uutisen, jonka muisti hiljattain jo lukeneensä. Mietti vain, että  ehkä luki sen jostakin toisesta lehdestä.  Pääsi sarjakuviin ja oli varma, että oli ne jo lukenut. Ihmetteli oikein ääneen.

Silloin Tytär ja Poikanen päästivät miehen pälkähästä ja myönsivät aprillinsa. Olivat tuoneet viime sunnuntain  lehden ja piilottaneet uuden. Mies putosi, Poikasella ja Tyttärellä oli hauskaa.

Aprillia, aprillia, syö silliä, juo kuumaa kuravettä päälle!