maanantai 29. helmikuuta 2016

Rakas (treeni)päiväkirjani... Farmiviikko 3

Tuloksellisesti huono viikko :-( vyötärö, lantio ja reiden ympärys +-0 cm. Paino -1kg. No, bmi:n mukaan en ole enää merkittävästi ylipainoinen, vaan vain lievästi ylipainoinen :-D

Kunto kuitenkin on kohonnut, lauantaina jaksoin ensimmäisen kerran kaikki polvikyykyn toistot käsillä auttamatta. Ja vuorikiipeilijän toistot suorilla käsillä, kun tähän asti ne on menneet kyynärnojassa. Jotain siis tapahtuu ja kai se on hyvä, vaikka vaaka ja mittanauha ei liikukaan niin kuin toivoisin.

Tänään maanantaina alkaa neljäs viikko ja kotitreeniin tulee kolmannes lisää toistoja. Se tuntuu hurjalta, kun vasta alan päästä sinuiksi noiden liikkeiden kanssa.

Viime viikolla sanoin luottavani hiilarien määrän vähenemiseen. Ei olisi auttanut luottaa. Mutta nyt luotan toistojen määrän lisääntymiseen; sunnuntaina haluan kirjata kauniimpia lukemia.

Lauantaina saisi syödä yhden cheatmealin, eli yhdellä ruoalla saisi syödä mitä haluaa. En taida uskaltaa kokeilla. Pizzaa tekisi mieli, mutta tiedän sen vievän koko käden, jos annan sille pikkusormen. Taidan siis etsiä kukkakaalipohjan ohjeen ja tehdä pizzan itse. Sainhan kuitenkin lauantaina tortilloja, kun kuulin että hiilaariannoksen voi syödä myös täysjyvä tortillana. Määrä tosin ei päätä huimannut: 1,5 lättyä :-D

Kerran olen jo meinannut repsahtaa. Viime viikolla, kun nousin junasta, tuoksui jossain ihan selvästi Tervaleijona. Jos olisin kävellyt kotiin jonkin kaupan ohi, voi olla että olisin käynyt hakemassa. Onneksi Mies oli hakemassa autolla, niin oli hyvä huristella kaupan ohi silmät kiinni ja haaveilla herkusta sitten joskus.

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Rakas (treeni)päiväkirjani... Farmiviikko 2

Jutan FitFarmin kakkosviiko.

Ihana pinkki
jumppamatto.
Kakrat antoi syntymäpäivälahjaksi ihanan pinkin jumppamaton ja se siivitti upeisiin treenituloksiin. Kaksi viikkoa sitten kun alotin, en päässyt yhtään polvipunnerrusta ja olen korvannut ne seinäpunnerruksilla. Tänään tein  jo 2*15 polvipunnerrusta. Juu ei, rintakehä ei mennyt lähellekään lattiaa, mutta sentissä on metrin alku. Tai jotain sinne päin.

Viime viikkoon verraten paino on pudonnut 4 kg, eli nyt ollaan jo himpun verran alle lähtöpainon. Huh, viimein. Vyötäröltä on lähtenyt 2 cm lisää, muut mittauspisteet +-0. Ensi viikolla hiilarien määrää vähennetään, luotan sen tuomiin tuloksiin.

Senttien paikalleen jääminen harmittaa nyt kovasti. Kun aina sanotaan, että mittanauha on tärkeämpi mittari kuin vaaka. Eikö niiden molempien lukemat voisi liikkua toivottuun suuntaan ihan reippaasti.

Riisiä, kanakebabia ja salaattia.
Ruoka-annokset on ihan hillittömiä. Jos söisin saman määrän kuin nyt, samaa ruokaa kuin ennen farmia, en todella tiedä mihin joutuisin. Kun ennen farmia aloin kiinnittää huomiota annoskokoihin ja sain niitä jopa pienennettyä mukavin tuloksin, niin nyt taas pitää syödä paljon ja jatkuvasti. Toki ruoan painosta yli puolet on kasviksia.

Tänään lonaaksi oli riisiä, salaattia ja kanakebabia. Tein kebabin itse. Ohjeen mukaan sen olisi kolmessa tunnissa pitänyt päästä sisälämpötilalta 100 asteeseen, mutta meidänpä uunissa se otti kaksi kertaa pidempään. Vaikka itse sanonkin, se oli hyvää ja ehkä kuuden tunnin arvoista. Tytär, joka katsoo jokaisen suupalansa (paitsi sitä ei lasketa, jos siinä on jotain makeaa), otti lisää ja Poikanen joka muuten vain on kranttu, antoi puoltavan lausunnon. Saattaa kuitenkin olla, että mukavuudenhaluisena silti jatkossa pitäydyn noissa 20min keittoajoissa.

Nälkä ei ole, eikä mieliteoille jää tilaa. Kakrat mutustivat äskön karkkia, eikä mieleni tehnyt melkein ollenkaan yhtään käydä tarkistamassa pussin sisältöä.


sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Rakas (treeni)päiväkirjani... Jutan farmilla

Aloitin viikko sitten Gustafsbergin Jutan FitFarmilla (work).

Viikon aikana olen syönyt ihan hirveästi verrattuna aikaan ennen dieettiä. On kaalikeittodieettejä sun muita ruokarajoitusdieettejä missä joutuu näkemään nälkää, mutta tässä ei. Eilen jouduin oikein miettimään millä ehdin syödä kaiken mitä täytyy ja iltapala lähempänä yhtätoista oli ihan tuskaa, kun olisin halunnut mennä nukkumaan jo kymmeneltä :-D

Syön kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Ateriaan kuuluu tietysti proteiinin lähde, joka on lihaa, kalaa tai mikä parasta, juustoa! Mies on aina valittanut, kun laitan leivän päälle liikaa juustoa, mutta nyt hän ei voi valittaa, kun Jutta käskee :-D Leipä tosin ei ole sallittua, mutta ei se haittaa, kuha on juusto.

Ruokaa syödään niin paljon, että painoni on noussut ja se ei ole kiva, kun viimein ennen diettiä huomasin sen laskeneen. Nyt ollaan taas siinä mistä viime maaliskuussa aloitin. Dieetin ohjeissa kyllä painon noususta varoitetaan, mutta ei se mielialaa paranna. Senttejä on lähtenyt 2-4 kaikilta mittauspaikoilta ja tästähän on puhuttu aikaisemminkin, että mittanauha on tärkemämpi mittari kuin vaaka, mutta aina vaan se paino kummittelee tuotta takaraivossa.

Treenannutkin olen ja se vasta oli kamalaa. Mies teki vieressä tavallisia punnerruksia ja kakratkin polvipunnerruksia, itse kokeilin pari hassua polvipunnerrusta ja kun ei niistä tullut yhtään mitään, jouduin siirtymään seinäpunnerruksiin. Niidenkin jälkeen oli kädet ihan hajalla. Tuntui kuin ois tehnyt jotain. Lankussa pitäisi nostaa jalkoja vuoron perään lattiasta ylös, mutta minä yritän ylipäänsä päästä lankkuun. Voiko ihmisellä olla näin surkean huono kunto.

J.K. Kuhasta ja juustosta tuli meillä meemikisa. Jutussa oleva on tyttären näkemys ja tässä Poikasen nokitus: