torstai 15. huhtikuuta 2021

Rakas (treeni)päiväkirjani... Kehityskelpoinen

 Viisi ja puoli kuukautta, tarkemmin sanottuna 25 viikkoa ja 5 päivää, eli 153 aamulenkkiä (totuuden nimissä, olen lusmunnut ja joskus tehnyt vasta päivä- tai jopa iltalenkin) siinä kesti, mutta tänään tein elämäni ensimmäisen harjoituksen perussykkeellä.

Lenkki, jonka menen, on pääasiassa aina sama ja vain n. 2,5 km. Aikaa siihen kuluu kaikkea väliltä ennätyksestä 29:16 ja talven liukkaimpaan aikaan 39:20, yleensä kuitenkin n. 31-32 minuuttia. 31.10.2021 kun aloitin mentiin maksimisykkeillä 181, keskisykkeen olessa 167. Tänään max 147, keskisyke 116.

Kohta uskon, että minäkin saatan olla kehityskepoinen.

Neljä viikkoa sitten ilmoittauduin Fitfarmin maksuttomaan kolmen viikon Go Fat Go valmennukseen. Vasta viimeisinä päivinä tajusin tuon nimen ettei se käskenytkään minun, läskin, mennä, vaan valmennus tähtäsi rasvanpolttoon. Noh, ei palanut rasva, paino nousi kaksi kiloa. Siitä huolimatta uskalsin ottaa jatkoksi Fitfarmin VHH-valmennuksen. Ensimmäinen viikko sitä lähenee loppuaan ja seitsemän olisi vielä edessä. Olen ennenkin tehnyt VHH:ta oman tietämykseni pohjalta, mutta tuntuu hyvältä saada nyt oikeita ravinto-ohjeita ja syödä järkevästi (vaikka ne ruokamäärät on ihan käsittämättömän suuria!). Parasta kuitenkin on ymmärtää kuinka painonhallinta tapahtuu ja mikä merkitys syömisellä ihan oikeasti on.

Jos olen kehityskelpoinen mitä sykkeeseen tulee, ehkä voin joskus oppia syömäänkin. Viisi ja puoli kuukautta aamulenkkeilyä tarkoittaa myös 19 kiloa vähemmän kävelytettävää. Matka tavoitepainosta on vieläkin pitkä, mutta onhan tuo lukema ihan huikea!



maanantai 5. huhtikuuta 2021

Rakas (treeni)päiväkirjani... Kalabaliikki

Pikku-Kalle oli äidinkielen tunnilla ja opettaja pyysi selittämään sanan kalabaliikki. Pikku-Kalle viittasi innoissaan: - Kalabaliikki on sitä että punainen viiva puuttuu.
Opettaja kysyi ihmeissään mitä Pikku-Kalle tarkoittaa. Pikku-Kalle selitti: - No kun mulla on kolme siskoa. Joka kuukausi ne jokainen laittaa kalenteriin punaisen viivan. Viime kuussa yksi punainen viiva puuttui ja siitä syntyi ihan kauhea kalabaliikki! 

Mun kalenterissa ei ole punaisia viivova, vaan mun Polar Flowssa on punaisia pisteitä joka päivä ja nyt yksi punainen piste puuttuu. 

Helmikuun alussa lisäsin aamulenkit kuudesta kerrasta viikossa seitsemään kertaan viikossa. Ja kolme viikkoa sitten lisäsin vielä kolme HIIT-tyyppistä treeniä viikkoon. Helmikuu ja maaliskuu meni hyvin; sain punaisen pisteen joka päivälle.

Eilen oli pääsiäissunnuntai. Jo hyvissä ajoin päätin, että saan syödä mitä haluan ja syön vain mitä haluan. Ahmin kaksin käsin suklaata ja söin yhden kokonaisen, äitin tekemän, pasha-tötterön kulitsan (tai oikeasti se oli vain pullaa, eikä yhtään niin hyvää, mutta sitä ei nyt lasketa) kanssa . Päätin myös, että vaikka aamulenkkini eivät olekaan treeniä sanan varsinaisessa merkityksessä ja HIITistä jää lepopäiviä oikein riittävästi, niin silti pidän myös lenkistä vapaapäivän.

Kumpikin oli hyvä ratkaisu. Joskus tarvitaan hiilaribuustia ja lepoa, ja olinkin oikein energinen tänään. Aamulenkki (joka kyllä vaihtui iltalenkiksi) meni tasan puoleen tuntiin, eikä tuntunut pahalta ja HIITtikin kulki. Tein yhdeksän burpeeta normaalin kahdeksan sijaan, sain sykkeen anaerobiselle tasolle ja kaikki tuntui hyvältä.

Silti ainoa mitä juuri nyt ajattelen on se, että eiliseltä puuttuu punainen piste, enkä voi sanoa käyneeni huhtikuussa joka päivä lenkillä. Punainen piste voi sekin olla kalabaliikki.